Rankka päivä... tai oikeastaan koko viikko on ollut raskas. Ensin alkuviikon mies oli työmatkalla, Selinan kanssa kaksin oleminen on kuluttavaa ja raskasta, vaikka meillä sujuikin ihan hyvin. Kuitenkin kun on koko ajan ihan kirjaimellisesti lapsessa kiinni (Selina viihtyisi koko ajan sylissä tai kantoliinassa), tulee tarve saada oma pieni hengähdystauko. En kaipaa mitään kodinulkopuolisia menoja, vaan haluan olla rauhassa itsekseni täällä kotona. Vaikka olisin illalla kuinka väsynyt, on pakko saada vähän järjestellä paikkoja ja istahtaa tietokoneen ääreen sen jälkeen kun Selina on nukahtanut. Miehen poissa ollessa yöt onneksi sujuivat aika hyvin, tavanomaiset 3-5 herätystä joka yö. Miehen tultua kotiin myöhään keskiviikkoiltana, alkoi alamäki. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Selina nukkui vain 4,5 tuntia. Lähestulkoon kokonaan valvotun yön jälkeen hän ei ollut tippaakaan väsynyt eikä edes kiukkuinen. Minun vakaa uskomukseni on, että meillä on maailman vähäunisin lapsi. Viime yö oli taas yhtä heräilyä. Yöllä tyttö itki unissaan tunnin verran eikä millään tahtonut rauhoittua. Tänään heräsi seitsemältä, ja vasta nyt klo. 16 nukahti päiväunille. On kyllä uskomaton energiapakkaus kun ei yhtään väsytä. Selina on nyt oppinut nousemaan polviseisontaan, treenailee konttausta, nousee "karhukävelyasentoon" ja nousee istumaan (tosin ei istuma-asennossa kovin kauaa pysy).Uusien taitojen vuoksi hän ei varmaankaan vain malta nukkua. Lisäksi vielä puhkeavat hampaat särkevät ja valvottavat. Ei ole helppoa pienen elämä :(

Onneksi on kuitenkin viikonloppu edessä ja mies on kotona. Saan nukkua aamuisin vähän pidempään, kun ei mitään erikoisempia suunnitelmiakaan ole. Sunnuntaina menemme miehen siskolle lapsenvahdiksi. Saa nähdä jättävätkö pienimmänkin, neljän kuukauden ikäisen pojan hoitoomme...

Olen aivan totaalisen hurahtanut kantoliinoihin. Olin lukenut liinailusta paljon jo ennen Selinan syntymää. Ennen synnytystä ostin myös ensimmäisen liinani, vaaleanruskean trikoisen Pikku-Ruun. Olin suunnitellut kantavani Selinaa ihan vastasyntyneestä asti. Pettymys oli kova, kun Selinalla todettiinkin synnynnäinen lonkkaluksaatio. Hänelle laitettiin lasta joka pitää jalat levällään sammakkoasennossa. Kysyin synnytyssairaalassa hoitajalta lonkkalastavauvan kantamisesta. Hän ilmoitti vain, ettei kantaminen onnistu. Lastaa pidettiin seitsemän viikkoa. Kaksi päivää ennen kuin lasta poistettiin, löysin lonkkalasten vanhemmille tarkoitetut sivut. Sivulla kerrottiin aivan päinvastaisia mielipiteitä kantamisesta. Aloin ottamaan asiasta selvää, ja sain tietää että lonkkaluksaatioiden hoitoon erikoistuneet ortopedit suosittelevat kantamista, ja nimenomaan kantoliinalla, ei esimerkiksi rintarepuilla.Monissa maissa lonkkaluksaatioita hoidetaan kantamalla, ja lastahoidosta ollaan lähes kokonaan luovuttu. Useassa länsimaassa lonkkaluksaatioita helposti "ylihoidetaan", löysältä tuntuvaan lonkkaan laitetaan lasta vaikka vaiva korjaantuisi todennäköisesti kantamalla sammakkoasennossa. Useassa Afrikan maassa jossa lapsia kannetaan vauvasta taaperoikäiseksi saakka, ei lonkkaluksaatioita esiinny lainkaan.

Heti kun lasta otettiin pois, aloitin kantoliinailun. Ensin pieniä aikoja muutamia kertoja päivittäin. Usein kantoajat kuitenkin venyivät pidemmiksi kun Selina hyvin äkkiä nukahti liinaan. Pikkuhiljaa kantamiseen käytetty aika pidentyi. Ulkoilimme paljon liinaillen, kotitöissä liina oli korvaamaton apu. Selina on aina ollut sylivauva ja viihtynyt huonosti yksikseen lattialla tai pinnasängyssä. Sitteriä emme hankkineet lainkaan, joten liina oli ainoa vaihtoehto saada omat kädet hetkeksi vapaaksi. Nykyään kannan Selinaa päivittäin, erilaisissa asennoissa (tuplaristissä, kietaisuristissä, lonkalla ja selkärepussa). Nautimme molemmat liinailusta, eikä mikään ole niin ihanaa kuin nähdä Selinan innostunut ilme ja kuulla nauru kun kaivan liinan esille.

Liinapinostani löytyy tällä hetkellä

Kimperin trikooliina (viininpunainen ruskeapallotaskulla)
Vatanai Koira 4,5 m
Didymos Indio Terracotta koko 6 (4,7 m)
BB-sling kookos
BB-sling karhunvatukka
Gira Marianne

Pitkistä liinoista eniten on käytössä Vatanai Koira.


Sain sen äitienpäivälahjaksi, ja se on kyllä ehdottomasti paras liina joka meillä on koskaan ollut. Jo ennen ensimmäistäkään käyttökertaa se oli aivan uskomattoman notkea ja pehmeä. Liina on todella ohut, ihanan vilpoinen näin kesällä ja sisätiloissa. Väri on kaunis punainen, juuri minun värini.

Rengsliinoista eniten on käytössä Gira Marianne. Ostin sen käytettynä ystävältäni. Liina on pumpulinpehmeä, todella helppo säätää ja tuntuu hyvältä päällä. Rengasliinaksi sillä on todella kevyt kantaa.



Lähtöuhan alla ovat Terracotta indio ja BB-sling Kookos. En millään saa Kookosta kesytettyä. Se on kova ja kankea vaikka kuinka yritän sitä pehmittää. Emme vain tule toimeen keskenämme. Ystäväni on tarjoutunut ostamaan sen, mutta jokin ihmeellinen side minulla tuohon liinaan on kun kaikista hankaluuksista huolimatta siitä on vaikea luopua. Terracotta on jäänyt hävettävän vähälle käytölle Koiran saavuttua. Se tuntuu niin paksulta ja kömpelöltä verrattuna Koiraan, solmukin tuntuu niin suurelta.

Haaveissa olisi hankkia kudottu, alle 3,5 metrinen liina. Sellainen joka sopisi väriltään myös syysliinaksi. Girasolilla ja Didymoksella on muutama kuosi jotka kiinnostavat, mutta mikään ei ole vielä täydellisesti kolahtanut. Villainen Indio olisi myös ihana, täydellinen syys- ja talviliina. Kantopussiakaan meillä ei ole, sitäkin voisi kokeilla.

Kävimme aamupäivällä ystäväni luona kylässä. Hänellä on Selinaa hiukan nuorempi tytär. Jännitin vähän kyläilyreissua, kun aikaisempien jutustelukertojen perusteella olemme todella eri linjoilla lähes kaikessa lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvässä. Edellisellä kerralla kun olimme heillä kylässä, olin noin viikon ajan todella vihainen ja pettynyt joidenkin ystäväni mielipiteiden vuoksi. Tällä kertaa sujui kuitenkin hyvin. Keskustelimme kyllä asioista joista meillä kummallakin on oma, täysin toisistaan poikkeava mielipide. Yritin kuitenkin pysyä tyynenä ja olla liikaa tuputtamatta omia mielipiteitäni.

Olen joissakin asioissa aika ehdoton. Suhtaudun hyvin myönteisesti (pitkään) imetykseen, perhepetiin,  kantoliinailuun ja kestovaippailuun. Näiden asioiden tiimoilta ajaudun tiettyjen ihmisten kanssa helposti törmäyskurssille. Ymmärrän hyvin ettei esimerkiksi imetys onnistu kaikilla. Olen kuitenkin vakuuttunut että liian moni imetys loppuu tiedon puutteen vuoksi. Neuvolahenkilökunnalla on todella puutteelliset tiedot imetyksestä. Samoin osassa Suomen synnytyssairaaloista ei saa oikeaoppista imetysohjausta. Jos omassa ystävä- tai perhepiirissäkään ei ole ketään joka osaisi neuvoa imetyksessä, on hyvin todennäköistä että imetys ei onnistu. Toivoisin että yhä useampi äiti löytäisi Imetystukilistan kotisivut. Itse olen saanut sieltä todella paljon hyviä vinkkejä imetykseen, samoin kuin tuttavapiirini imettäviltä äideiltä. Valitettavasti neuvola ei ole imetyksen suhteen tarjonnut minkäänlaista tukea. Voin rehellisesti sanoa, että ellen olisi ottanut imetyksestä selvää ennen Selinan syntymää, olisi imetystaipaleeni kestänyt tuskin kuukauttakaan.

Meillä imetys on jatkunut nyt pian yhdeksän kuukautta. Tarkoituksena on jatkaa niin kauan kuin Selina itse haluaa, vieroituksella ei ole kiirettä koska uskon lapsen itse vieroittavan itsensä kun aika on kypsä. Välillä yösyömiset ja jatkuvat heräilyt väsyttävät, mutta nyt on taas ollut vähän parempia öitä. Perhepeti on helpottanut yösyöttöjen sujumista todella paljon. Nyt sänky alkaa käymään ahtaammaksi kun Selina pyörii jo melkoisesti öisin. Emme kuitenkaan aio siirtää häntä omaan sänkyyn, vaan todennäköisesti hankimme sänkyyn lisätilaa 80 cm:n tai 120 cm:n sängyn verran. Nyt kun mies on työmatkalla, olemme kyllä nauttineet ruhtinaallisesta tilasta kun kahdestaan nukumme :)

Pitkään olen miettinyt oman blogin perustamista, mutta aina se on jäänyt. Olen monta vuotta pitänyt päiväkirjaa erilaisilla foorumeilla, mutta sitten sekin on jäänyt. Nyt olen kotiutunut eräälle foorumille jossa olisi mahdollisuus pitää päiväkirjaa. Jatkuvasti kuitenkin lykkään sen aloittamista kun olen vakaasti päättänyt perehtyä blogi-maailmaan. Nyt on hyvää aikaa perehtyä kun sain tytön yöunille ja mieskin on työmatkalla.

Eli olen -81 syntynyt kotiäiti. Asustelen mieheni ja tyttäreni Selinan kanssa (s. 22.9.06). Mielenkiintoni kohteita ovat erityisesti kestovaipat (mieheni mukaan olen tässä asiassa ihan fanaattinen) ja kantoliinat. Lisäksi rakastan shoppailua, erityisesti lastenvaatteita ja astioita. Uusimpana villityksenä ovat lasten kirjat ja puiset lelut (lähinnä Brion). Myös kirpputorit ja kodinsisustus ovat lähellä sydäntäni. Kovasti tykkään lukemisesta, tosin se on nykyään jäänyt vähemmälle kun haluan keskittyä siihen rauhassa eikä tuo typykkä anna siihen juuri mahdollisuuksia :)

Ennen Selinan syntymää työskentelin hoitoalalla. En tunne minkäänlaista tarvetta päästä takaisin työelämään. Haluan olla läsnä lapseni arjessa kokopäiväisesti, seurata hänen kasvuaan ja kehitystään ja nauttia täysillä tästä lyhyestä ajasta kun hän on pieni. Olemme päättäneet että hoidan Selinaa kotona niin kauan kuin taloudellinen tilanne antaa myöden, vähintään kuitenkin siihen asti että tyttö on 3-vuotias. Sen jälkeen on keksittävä joku keino jatkaa kotirouvailua... tosin toivomme lisää lapsia, haaveissa on suurperheen sekamelskainen arki.

Selina on nyt 8,5 kk vanha. Aika on mennyt todella nopeasti. Vasta tyttö syntyi, ja nyt hän on touhukas, eläväinen tyttö. Ryömii kovaa vauhtia eteenpäin, nousee konttausasentoon ja polviseisontaan tukea vasten. Konttaus ei vielä oikein suju, mutta istumaan hän kyllä pääsee. Kiinteitä ruokia on nyt alkanut mennä ihan hyvänkokoisia annoksia. Tissi maistuu edelleen lukemattomia kertoja sekä päivällä että yöllä. Tarkoituksena on jatkaa imetystä täysin Selinan tahtiin, hän saa lopetella sitten kun katsoo että on siihen valmis. Tytöllä on kaksi alahammasta, ylös on tulossa neljä hammasta ja niitä hän öisin hieman itkeskelee. Viime yö sujui onneksi ihan hyvin. Mies on työmatkalla, joten ylimääräisiä yövalvomisia en hirveästi jaksaisi.

Seuraavaksi pitäisi perehtyä hiukan tämän blogin muihin toimintoihin. Kaikkia hienouksia täältä löytyy, kategorioita ja kuvagallerioita. Eivät vain toistaiseksi ole auenneet minulle, katsellaan :)